E-Type - Last Man Standing (1998)

Retropenun ysärit -blogin aloittaa itseoikeutetusti ruotsalaisen eurodancen kiistaton ykkösnimi E-Type. Hänen kolmas studioalbuminsa "Last man standing" täyttää (27.11) pyöreitä vuosia.

90-luvun tunnistettavimmista ja menestyneimmistä musiikkityyleistä oli kiistatta eurodance. E-Type oli genren pitkäikäisimpiä lista-artisteja.
Kun E-Type aloitti työstämään kolmatta albumiaan oli miehellä takanaan jo liuta hittejä Euroopassa, sekä kaksi varsin hyvin myynyttä albumia. Sinkut, kuten "Set the world on fire", "This is the way" ja "Russian lullaby" olivat ottaneet tuulta alleen hienosti mm. Ranskassa, Alankomaissa, Tanskassa ja miehen kotimaassa Ruotsissa. Meillä Suomessa E-Type oli mainstream-yleisölle vielä varsin vieras artisti. Tämä kaikki tulisi muuttumaan kolmannen albumijulkaisun myötä.

Ensimmäinen maistiainen tulevalta albumilta saatiin heinäkuussa 1998 "Angels crying"-singlen muodossa. Se nousi nopeasti hitiksi Euroopassa, eikä vähiten tiuhaan MTV:llä esitetyn Perjantai 13. päivä -kauhuelokuvaklassikkoon perustuvan musiikkivideonsa ansiosta. Radiot olivat Suomessa vielä paria nuorisokanavaa lukuunottamatta nihkeitä E-Typen esittämää musiikkia kohtaan, mutta jotain oli jo liikahtanut isosti. Albumia alettiin odottaa kovalla innolla.

Toinen single, "Here I go again", ampaisi nopeasti listaykköseksi niin Suomessa kuin Ruotsissakin saatuaan julkaisun marraskuun alussa 1998. Musiikkivideo oli jälleen kauhuelokuvaan pohjautuva, ja se pyöri MTV:llä vieläkin tiuhempaan kuin edellinen sinkku. Tällä kertaa käsittelyssä oli toinen 80-luvun kauhuklassikko, "Poltergeist". Muutamissa lehdissä puhuttiin Here i go again -sinkun julkaisun jälkeen jo E-Type-hysteriasta. Albumin odotukset nousivat maksimiin.

"Last man standing" julkaistiin viimein 27.11.1998 pohjoismaissa ja muualla Euroopassa joulukuussa. Kriitikot jakautuivat selkeästi kahteen leiriin. Albumia ylistettiin ja toisaalla haukuttiin, mutta tuossa vaiheessa arvostelijoiden mielipiteillä ei ollut mitään väliä.
E-Type oli uransa kaupallisessa huipennuksessa. Levy myi Ruotsissa ennakkoon platinaa, Suomessa se ampaisi suoraan albumilistan ykköseksi ja myi kuudessa viikossa yli 50.000 kappaletta. Se oli joulun ostetuin albumi. Myös muualla Euroopassa albumi myi hyvin kovasti kilpailluilla joulumarkkinoilla sijoittuen korkeimmillaan European Top-100 albums -listan sijalle 23.

Helmikuussa 1999 albumilta julkaistiin kolmas single, "Princess of Egypt", joka jatkoi menestystä listoilla soiden monilla radioasemilla paremmin kuin kaksi edeltäjäänsä. Se oli selkeästi popimpi kappale. Musiikkivideoon MTV-yleisö oli kuitenkin pettynyt. Monet odottivat jälleen hienoa kauhuaiheista teosta, mutta saivatkin sen sijaan videon, jossa E-Type esiintyy liekkien keskellä naistanssijoiden keimaillessa taustalla. Varmastikin idea tehdä musiikkivideoita perustuen milloin mihinkin elokuvaan olisi alkanut puuduttaa katsojiakin, joten ratkaisu tehdä hieman perustyylisempi video oli varmasti oikea.

Albumilta julkaistiin vielä kesällä -99 neljäs single, "Hold your horses", joka ei enää saavuttanut listojen kärkisijoja, eikä siihen edes kuvattu musiikkivideota. Tuolloin E-Type oli jo kiertueella ympäri Eurooppaa ja esiintyi myös Suomessa kesän festareilla isoille yleisöille. Albumi ja sen kolme hittisingleä olivat myyneet siihen mennessä yli 2 miljoonaa maailmanlaajuisesti. Oli selvää, että jo edellisen vuoden elokuussa vatsasyöpään 35-vuotiaana kuolleen legendaarisen tuottajan Denniz "Dagge" Popin aiemmat ponnistelut E-Typen hyväksi olivat kannattaneet. Albumi oli lopullinen läpimurto ja työvoitto E-Typelle. Last man standing onkin omistettu Daggen muistolle.

Levyllä oli vaikuttamassa paljon loistavia muusikkoja, kuten nykyään maailman toiseksi menestynein tuottaja Max Martin, mutta myös Kristian Lundin ja Ramin panos levylle on kiistaton. Tuotanto on kautta linjan puhdas ja melkeinpä ajaton. Jokainen elementti on tarkkaan harkittu ja tarttuvuutta on saatu myös hittisinkkujen ulkopuolelle. Yksi albumin yllättävimmistä teoksista on Angels crying -sinkun kantrimolotus "Angels country", joka (yllätys, yllätys) oli se versio johon rapakon takana tartuttiin radioasemien toimesta.
Monet tahot pitivät E-Typen "Last man standing"-albumia eurodancen joutsenlauluna, sillä viimeistään vuoteen 2000 mennessä musiikkitrendit olivat vaihtuneet. Monet menestyneet europopparit pistivät pillit pussiin. Kappaleet eivät soineet eivätkä levyt myyneet. Myös hype E-Typen kohdalla laski, mutta tyyntä myrskyn edellä, kuten on usein tapana sanoa. Kuolleeksi ja kuopatuksi julistettu eurodance tulisi kantamaan E-Typeä suuresti vielä kerran. Siitä blogissa myöhemmin, kun otamme suurennuslasin alle miehen neljännen studioalbumin "Euro IV Ever".

Tuossa alla vielä spotify-linkki tänään 20-vuotispäiviään juhlivaan "Last man standing"-albumiin. Anna soida - ja isosti!

E-Type - Last Man Standing (1998)


Lähteet :
Sverigetopplistan
Suomen virallinen lista
Timo Pennanen - Sisältää hitin
MM - Music and Media
Billboard
Suosikki
Aftonbladet